Tulisipa kesä ja kärpäset...

... hulluja minäkin toivon! juu, ei tullut niitä kärpäsiä vaan tuli hyttyset, mäkäräiset ja ties mitkä hirvitykset. Söivät minut mennessään. Näillä jaloilla ei paljoa korkkareissa sipsutella, voi kauhistus! Niin, ja auringon kanssa en tule myöskään juttuun sitten alkuunkaan. Siitä voisin kirjoittaa vaikka kuinka pitkän tarinan. Mutta en valita, kyllä nyt on mahtavaa saa kaivaa, rakentaa ja toteuttaa suunnitelmia yötä myöden. 

Auts!

Koulua oli kesäkuun alussa puolitoista viikkoa. Puutarhapäivä saatiin onnistuneesti järjestettyä, hyvä me!!   Osallistuja tavoite oli 500-1000 ihmistä, mutta kävijämäärä ylitti kaikkien odotukset, 4200 henkeä kävi tutustumassa messualueeseen. Puutarhamme oli luonnollisesti messuilla mukana. Kaiken järjestelyn lomassa tentimme kesäkukkia (ja hyvin meni), istutimme perennoja ja pensaita, kitkimme kukkamaata ja nauroimme :) Luokkaretken teimme metsään ja tutustuimme mahtavaan pihaan, jossa oli paljon erilaisia kasveja. Oli se varmaan koominen näky, kun kymmenen innokasta puutarhurin alkua kulkee pitkin ojan pohjia kamerat kädessä. Ihan haikeana sanoimme hyvät kesät luokkakavereiden kesken, miten selviämme kaksi kuukautta ilman koulua ja toisiamme?? No, onneksi sovimme jo retkistä toistemme pihoihin heinäkuussa, ei tule sitten niin kauhea ikävä!

Koulun kasvihuoneessa kasvaa näitä...

...ihania ja makeita viinirypäleitä!

Näitä tulee myös omaan pihaan!

 Puutarhalla työtä riittää ja kiirettä on pitänyt, kun kouluakin on ollut. Hienosti taimet ovat matkanneet uusiin koteihin, hoitakaa niitä hyvin. Kastella pitää muistaa, paras kosteusmittari on vasemman tai oikean käden etusormi. Helle kautena kannattaa kastella kukat aamulla aikaisin tai illalla, kun aurinko ei paista enää kuumasti. Lannoitus on kukille tärkeää, kukkaloisto on aina vain parempi kun muistaa säännöllisen lannoituksen. 

Puutarhurin apulainen kassa vahtina

 Omaa pihaakin pitää kaiken kiireen keskellä tehdä. Miehen lomasta pitää ottaa kaikki ilo irti. Terassin viereen tehdää ihan pientä kasvulavaa. Vielä on hommat kesken, mutta suunnitelmat on selkeät... tähän tulee niitä viiniköynnöksiä. Ja tietenkin kaikkea muuta hyvää syötävää, mutta niitä saadaan vasta ensi kesänä :) Terassimme on myös kovin tuulinen, niin tuulen suojaa myös yritän kehitellä... se onkin sitten taas aivan eri tarina!

Projektia pukkaa...

Mehitähti kukkii auringossa!

Akileija Aquilegia on niin ihania!

Alppiruusu kukkii sittenkin, tämä on siirretty siskoni pihasta ja luulin sen jo kuolleen. Pidetään peukkuja, etten tapa sitä :)

Yrttimaasta pukkaa versoja!

Timjami, paprikat, tomaatti ja pelargoniat järjestyksessä... on siinä niitä orvokkejakin :)

Helmi mummun syreenit kukkii!

Tohinan ja touhotuksen seasta toivottaa kaikille ihanaa keskikesän juhlaa

rouva Puutarha

Unelmia ja puutarhahommia

Tässä kirjoitukseni Kuloheinä-kylälehdessä.

Mikä se sellainen on, joka syksyllä kuopsuttaa maata, suojaa ja peittelee ystävänsä. Talvella suunnittelee ensi kesän yhteisiä hetkiä ystävien kanssa, mihin siirtäisi ja mistä saisi lisää uusia tuttavuuksia. Lumien sulettua keväällä harava viuhtoo hervottomasti lumihangessa ja etsii pitkään kadoksissa olleita ystäviä. Auringon lämmittäessä ja kun hiirenkorvat ovat muuttuneet lehdiksi, hymy leviää ja rauha valtaa mielen… ystävät ovat kaikki omassa pihassa ja uudet ovat aina tervetulleita.


Tunnistiko joku itsensä? Minä tunnustan, olen seonnut puutarhan hoitoon.


Puutarhan laitto on terapeuttista, huolet unohtuvat kun kaivaa kuoppaa ystävälle, uudelle koristepuulle. Mielikuvitus laukkaa puutarhakirjan sivuilla ja hiiri klikkaa aina vain uusille puutarhabloggaajien sivuille. Puutarhan perustaminen on myös kovin lohdullista, puutarhan ei tarvitse (eikä se saakaan) olla koskaan valmis.
Lapset pitää huomioida pihan toimintoja ajatellen, jättitrampoliinille on pakko luovuttaa pihan paras paikka ja pyörät ja lelut valtaavat suunnitellut kukkapenkit. Niin se vain menee, lasten kasvettua puutarha muuttuu ja saan ehkä sitten toteutettua viimeisetkin toiveeni. Elämä on mahtavaa, kun sen oikein oivaltaa. Onnellisuus ja oman itsensä löytäminen liittyy minulla vahvasti luontoon ja puutarhaan. Välillä hermoja kiristää ja pyykkivuori tuntuu hautaavan minut alleen, puutarhassa saa rauhoittua ja ne ystävät kummasti antaa voimaa.
Todellisen puutarhurin taitaa tunnistaa siitä, että piha on sellainen kokoelma kaikkea sekalaista, jota ei ole tarkkaan mietitty, mutta jokaisen kasvin muistaa. Kokeilla pitää uutuuksia ja vaikka I kasvuvyöhykkeen kasveja tontin lämpimämmälle paikalle, jos jotenkin saisi ne viihtymään täällä III vyöhykkeellä.  Oma pihani on vielä perustamista vailla, ideoita on niin paljon ettei tiedä mistä aloittaisi. Ehkä vain pitäisi laittaa suunnitelmat ja aivot narikkaan ja lähteä ulos pyörittelemään kiviä, lapioimaan multaa ja nauttimaan.


Toivon kaikkien nauttivan puutarhasta ja elämästä
Rouva Puutarha


Rouva Puutarha kirjoittaa omaa blogia puutarhurin elämästä, opiskelusta puutarhuriksi ja elämästä maalla miehen ja kahden lapsen kanssa.
Rouva Puutarhan touhotukset ja höpinät löytyvät  www.ihanapuutarha.blogspot.com

valmiina ollaan... Tervetuloa!!

Puutarhalla kiireet jatkuvat ja hyvä niin... 

Kukat ovat kauneimmillaan, valmiina muuttamaan ja koristamaan sinun pihaasi. 

Keijunmekko, Rhodochiton atrosanguineus

lumihiutale, Sutera cordata

Miljoonakello istutus

Miljoonakello, Petunia  calibracho

Uutuus väri amppelipetuniassa, ihastuttava!!

Kukkien seasta blogia päivittää

Rouva Puutarha

Ihanaista Äitienpäivää!!

Äidin syli on suurempi kuin maailma...

Eilen meillä herkuteltiin äitienpäivän kunniaksi ja tietenkin pienen prinsessan. Aurinkoinen äitienpäivä vietetään  perheen kanssa puutarhalla töitä tehden ja mukavien asiakkaiden kanssa jutellessa, voiko mahtavampaa olla? 

Omalle äidille ison halauksen lähettää

Rouva Puutarha

Onnellinen 6-vuotias

Rakas tyttäreni täyttää tänään 6-vuotta ja paras synttärilahja oli Robinin cd-levy. Pinkin mikrofonin kanssa se kulki, tanssi ja lauloi... Ihana!

Tuleva idols-tähti?

Synnyit tähdenlennosta,

ruusun kukasta hennosta,

taivaan sateenkaaresta,

äidin ja isän haaveesta.

Tunteelliseksi heittäytyy

Rouva Puutarha

Maalaisten punttisali

Oman pihan laitto on kesken, viime kesänä saimme etupihalle nurmikon. Tänä kesänä olisi tavoitteena saada takapihalle myös nurmikko. Muitakin toiveita olisi, mutta jättitramppa taitaa taas valloittaa sen suunnitellun kasvihuoneen paikan. 

Mitä te muut teette normaalisti perjantai iltaisin kahdeksan aikaan?? No, meillä kannetaan kiviä. Ei tarvitse ollenkaan miettiä punttisalilla käyntiä. Vaatekoko pienenee näin keväisin, mutta hauis kasvaa... 

Naapurit aloittivat talonlaajennus projektin ja kärräsivät meille joutomaansa, siellä oli todella paljon ISOJA kiviä. Niitä täällä arvostetaan, kun tasaisella savipellolla ei niitä ole. 

Lapsityövoimaa käytettiin myös, tunnustan. Jokaisesta kantamasta kivestä sai 0,50€... mutta ei ollut lapset kovin kiinnostuneita tarjouksesta :)

Kivet odottaa painepesuria ja aurinkoista päivää.

Käsipelillä siirtyi pikku kivet.

Järeemmät vehkeet käyttöön...

 Olihan se mun miehenikin apuna, luonnolliseti kaivurinsa kanssa. Kaikki työt onnistuu ja hoituu hienosti, kun on vain kone jolla saa tehdä töitä. Eräänä päivänä Fanny sanoi isälleen illalla, että "tänään ollut tosi kiva päivä. Ollaan oltu ulkona koko päivä. Ja sä oot saanut ajaa kaivurilla koko päivän." Pienestä ne mun murut tulee onnelliseksi :)

Puutarhurilla on tylsää välillä... harjoituskimppu Jaloleinikeistä :)

Puutarhalla alkaa kaikki oleen valmista kauteen. Ilmat saisivat lämmetä, niin uskaltaisi istutella kasveja ulos. Äitienpäiväksi meiltä löytyy monenlaista kukkaa. Jaloruusut ovat kauniisti auki ajallaan. Väreinä vaaleanpunainen ja shampanja, perinteistä ruusua löytyy myös. Monet näyttävät amppelitkin ovat hyviä äitienpäivä lahjoja. 

Kiireinen viikonloppu tulossa yhdistystoiminnassa on monta rautaa tulessa. 

Sunnuntaina Siuron koululla on peräkonttikirppis ja perennanvaihtotapahtuma klo 11-14. Tervetuloa!!

Saunan kautta peiton alle kömpii

Rouva Puutarha

Siuro, kylistä ihanin!

Lenkkareiden pohjat kuluu kohta puhki, kun himoliikkujana juoksen tai kävelen pitkin kylää... Tänään kauniina kevät-iltana räpsin kuvia ihmeellisestä kotikylästäni. Lenkki venyi kummasti, kun kolusin ojan pohjia.

Olen asunut Siurossa vasta kolmisen vuotta, mieheni on kotoisin Siurosta ja asumme hänen kotitilalla. 

Siuron taajama-kyltit ovat saaneet aivan oman lisän.
Kuvaajakin on päässyt kuvaan :)

Tuttu lenkkeilijä?! 

Siuron historia on mielenkiintoinen ja olenkin lukenut varmaan kaikki aiheeseen liittyvät kirjat. Kivikaudelta alkaen on Siurossa asuttu. Kartanoiden tarinat tempaavat mukaan tälläisen romantikon. Kansalaissodan hurjat vaiheet koskettavat myös Siuroa. Täältä löydät Siuron historian lyhyesti kerrottuna.

Koski kuohuaa...

Siuronkoski on suosittu kalastuspaikka. Täältä saavat kalastuksesta kiinnostuneet lisätietoa. Erätulilla-ohjelma teki jutun Siuronkoskesta. Tunnelmallisen kosken rannalla on kuuluisa Koskibaari, kesäisin terassi terassi täyttyy lomailijoista, moottoripyöräilijöistä ja tietenkin kyläläisistä. Ensi kesän ykköslomakohde voisi siis olla retki Siuroon ja jätskit Koskibaarin terassilla.

Ystäväni ihana talo.

Siuro on täynnä kauniita ja vanhoja taloja. Monia remontoidaan parhaillaan, mikä on hieno asia. Vanhat talot ovat Siuron sydän, Siuroa on monesti verrattu Tampereen Pispalaan, kapeat tiet Siuron kalliolla näyttävät mahtavilta. Viime kesänä kävimme siskoni kanssa kesäyönä pyöräilemässä pitkin kapeita teitä ja näimme aivan uskomattomia maisemia.

Siuron koulu.

Kylän koulu on jatkuvasti Nokian kaupungin lakkautuslistalla tai jollain muulla mustalla listalla. Itselleni ja tietenkin lapsilleni tärkeän koulun puolustaminen on jo arkea, kaupungin talolla käydään jututtamassa päättäjiä kaupunginjohtajasta lähtien, paikallislehteen kirjoitetaan juttuja, adressiakin on kerätty... mutta palkitsevinta on olla lasten kanssa, järjestämme vanhempainyhdistyksenä discoja useamman kerran vuodessa. Teema mietitään aina tarkkaan, lapset ja aikuiset hassuttelevat yhdessä. Myyjäisiä ja kirpputoreja järjestetään myös. Rahallisesti vanhempainyhdistys tukee luokkien luokkaretkiä ja koulun yhteisiä retkiä,  sekä annamme palkintoja ja stipendejä koulun käyttöön.

Siurossa taistellaan monien kylien tapaan palveluista. Terveysasema saatiin jäämään Siuroon, mutta lääkäriä on vaikea saada tänne. Kylältä löytyviä palveluita ovat mm. pankki, apteekki, päiväkoti, koulu, terveysasema, Grilli Pia&Katja, pizzeria Diellza, osto-ja myyntiliike Vintiikki sekä monet kampaamot, kynsi-ja ripsihuoltamot.

Vanha aitta lenkkireitin varrelta.

Naapuri kartanon portti ja lehmuskuja.

Naapurin viljakuivuri.

Näihin maisemiin ei kyllästy koskaan, lenkillä pysähdyn aina  ihailemaan tätä maisemaa.

Kaunista!!

Ja lisää henkeä salpaavaa maisemaa, joskus poikkean tieltä metsään  istumaan kannon päälle ja  nautin hiljaisuudesta.

Metsäpuro on lasten suosikki paikka.

Ensimmäiset valkovuokot (Anemone nemorosa) bongattu.

Metsä oli sinisenään sinivuokkoja (Hepatica nobilis).

Mahtava mänty (Pinus sylvestris).

Idänsinililjoja (Skilla).

Oma koti, puutarha ja appivanhemmat mahtuvat samaan pihapiiriin. Työmatka on onneksi lyhyt. En vaihtaisi maalla asumista mistään hinnasta. Tämä on minun koti, tunnen sen sydämessäni.

Tila.

Kuran keskellä on kukkaloistoa.

Oma koti <3

Perennapenkistä nousee helmililjat (Muscari armeniacum).

Portailla uudet istutukset.

Orvokki (Viola), patjarikko (Saxifraga 'Peter Pan') ja kattomehitähti (Sempervivum tectorum)
Sammakkoprinssi patsastelee edelleen mukana.

Vapun viettoon suuntaa

Rouva Puutarha